Jokainen poliisi tunnistaa kuolinviestin viemisen erityistä läsnäoloa vaativaksi tilanteeksi. Aiheesta koulutetaan poliiseja, mutta tilanteen erityisyyteen on helppo samaistua pohtimalla, miten itse haluaisin tulla kohdatuksi vastaavassa tilanteessa.
Taito kohdata ihmisiä on poliisin ammattitaidon ydin. Työtä rajaavat ja toisaalta myös tukevat lait ja ohjeistukset, koulutus, taktiikka ja kokemus. Ammattitaitoinen poliisi ei vain reagoi, vaan toimii hallitusti ja pitää ohjat käsissään.
Herkissä tilanteissa kohtaaminen ei tapahdu yksin poliisin ehdoilla. Siinä, missä kuulustelu tapahtuu usein poliisin tiloissa, kotihälytystehtävällä poliisi astuu jonkun toisen tilaan.
Poliisin saapuminen kotiin on hermostuttava tilanne myös asiakkaalle. Tilannetta voi verrata poliisin näkökulmasta jäävuoreen, josta vain pieni osa on näkyvissä veden pinnalla.
Yksi asia, joka ei aina käy ilmi ennakkotiedoista ja viranomaisrekistereistä tai näy päällepäin, on asiakkaan perhetaustan monimuotoisuus. Kuolinviesti lapsesta on ehkä vietävä kahteen kotiin tai asiakkaalla on uusperhe, yksi vanhempi tai kaksossisarus. Lähisuhdeväkivallan taustalla voi vaikuttaa lapsettomuuskriisi tai kärjistyneen huoltajuuskiistan taustalla kumppanuusvanhemmuus.
Kotiväki ja tyypit
Monimuotoisuuden huomioiminen on erityisen tärkeää poliisin toimiessa lasten ja nuorten kanssa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi sateenkaarevat sekä vammaiset lapset ja nuoret kohtaavat enemmän väkivaltaa vanhemmiltaan kuin muut samanikäiset.
Lapsi tai nuori voi myös olla stressaantunut muutoksista perheessä. Adoptoidulla tai perhehoitoon sijoitetulla lapsella tai nuorella saattaa olla traumatausta, jota hän oireilee teini-iässä ja ylittää tavallista enemmän rajoja.
Yksi asia, joka ei näy päällepäin, on asiakkaan perhetaustan monimuotoisuus.
Poliisi saattaa toiminnallaan lisätä lapsen stressiä. Jos kysyt pieneltä lapselta, kuka isäsi tai äitisi on, voi olla, ettei hän osaa vastata, jos perhe on moninainen.
Lapselle voi puhua vanhemmista, huoltajista, perheen aikuisista tai kotiväestä. Nuorisoporukkaa voi kutsua vaikkapa nuoriksi, tyypeiksi, porukaksi tai ihan etunimillä. Kysy “Kenen kanssa asut?” tai “Keitä perheeseesi kuuluu?” sen sijaan, että kysyisit “Miten saan yhteyden äitiisi ja isääsi?”
”Nää on näitä” Vai onko?
Tilanteessa ilmi tulevat tiedot voivat yllättää kokeneenkin poliisin. Kun tilanteeseen menee avoimin mielin, muodostamatta tarpeettomia ennakkokäsityksiä, säästyy vuorovaikutusta haittaavilta yllätyksiltä.
Vaikka erilaisten skenaarioiden miettiminen ja niihin valmistautuminen ohjaavat poliisin työtä, on omaan toimintaan vaikuttavista asioista hyvä olla tietoinen. Ammattilaisen ennakkoluulot, oletukset tai ylhäältä alaspäin kohdistuva asenne eivät jää asiakkaalta huomaamatta. Ne voivat paljastua toiselle esimerkiksi lausahduksista, sanavalinnoista, eleistä ja ilmeistä.
On kyse sitten metelikeikasta tai lähisuhdeväkivaltaepäilystä, poliisi voi saapua paikalle sillä mielellä, että ”taas tämä koti ja lähiö” tai ”hän on maahanmuuttotaustainen.” Arvauksiin ei ole syytä takertua. Oletuksia tarvitaan, mutta niistä on myös pystyttävä luopumaan. Vaikka kodissa joku on vieraskielinen ja maahan muuttanut, ei se tarkoita, että kaikki perheenjäsenet ovat.
Avoimuus ja kunnioittava kohtaaminen ovat osa ammattitaitoa.
Oletusten oikaisu on raskasta ja kiusallista asiakkaalle, eikä hän ehkä halua tehdä sitä. Silloin osa tilanteesta voi jäädä selvittämättä. Esimerkiksi jos kuulustelija aloittaa olettamalla kuulusteltavan seksuaalisen identiteetin tai maahanmuuttajataustan, joutuu kuultava oikaisemaan oletuksia ennen kuin on mahdollista päästä keskustelemaan itse asiasta.
Asiakas saattaa pelätä, että poliisi palauttaa ongelmat perhemuotoon, vähemmistöasemaan, alkuperään tai uskontoon. Siksi asiakkaan vähemmistöstressiä vähentää se, että poliisi tiedostaa omia ja yhteiskunnan oletuksia.
Myös häpeä voi estää hakemasta apua väkivaltaan. Jos perheen perustaminen, ero tai kumppanin valinta on aiheuttanut vastustusta tai syrjiviä puheita, voi asiakas kokea tarvetta osoittaa, että kotona on kaikki hyvin tai salata poliisilta perhemuotonsa ja identiteettinsä. Puhutaan onnellisuusmuurista.
Jokaisella poliisilla on taito kohdata
Helpoin ohje tilanteisiin on: keskity perhetilanteen sisältöön, älä sen muotoon. Kodissa, johon poliisi menee, on usein paikalla ainakin yksi ihminen, jolla on paha olla.
Avoimuus ja kunnioittava kohtaaminen ovat osa ammattitaitoa – omaa osaamista kannattaa laajentaa huomioimaan myös perheiden moninaisuutta. Uusia tapoja toimia löytyy Monimuotoiset perheet poliisin työssä -oppaasta, joka on tehty yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa.
Kirjoittajista Noora Halmeenlaakso on rikosylikonstaapeli ja Suomen Sateenkaaripoliisit r-yyn puheenjohtaja, ja Tiina-Emilia Kaunisto on kehittämispäällikkö Monimuotoiset perheet -verkostossa.
Sateenkaaripoliisit ry edistää yhdenvertaisuutta ja luottamusta
Suomen Sateenkaaripoliisit ry on ystävänpäivänä 2020 perustettu vapaa-ajan järjestö. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen vertaistukea, verkostoitumista sekä mahdollisuuden vaikuttaa.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta poliisiorganisaation työntekijöinä ja poliisin kaikessa toiminnassa. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta poliisiin vähemmistökysymyksissä.
Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki poliisihallinnon nykyiset ja entiset työntekijät, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen. Mukaan voivat liittyä niin poliisivirkaiset henkilöt kuin siviilit ja poliisiopiskelijatkin. Yhdistys toivottaa lämpimästi tervetulleiksi kaikki yhdenvertaisuuden edistämisestä kiinnostuneet sukupuoleen tai seksuaalisuuteen katsomatta.
Lue lisää: sateenkaaripoliisit.fi
Osallistu keskusteluun
Ei kommentteja