Apu, tuki ja kuuntelija – luottamusmiehen monta roolia

Luottamusmiehen puoleen käännytään useimmiten silloin, kun palkkaus tai virkasuhde herättää kysymyksiä. Niinpä kevät tavoite- ja kehityskeskusteluineen onkin luottamusmiehille todellista sesonkiaikaa. Tänä keväänä lisätwistiä tuovat valtiosektorin lakot, jotka koskettavat SPJL:n jäseniä – ensimmäistä kertaa liki 50 vuoteen. Lakkoon liittyvissä asioissakin oma luottamusmies on se, jonka puoleen tulisi ensisijaisesti kääntyä.

Sampsa Salo on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:n Etelä-Suomen alueen luottamusmies ja työskentelee Hämeen poliisilaitoksella pitkäkestoisessa tutkinnassa. Lakot käynnistyvät pääkaupunkiseudulta, mutta lakkoon liittyviä kysymyksiä on saanut hänkin.

– Esimerkiksi lomat ovat herättäneet kysymyksiä. Jos jäsen on varannut keväälle lomamatkan ja oman talon lakot osuisivat samalle ajalle, voiko reissuun silti lähteä. Vastaushan on, että jos vuosiloma on myönnetty ja alkaa ennen lakkoa, on jäsen ihan normaalisti lomalla, Salo ohjeistaa.

Salo nostaa luottamusmiehen tehtävässään esiin myös ihmisen elämänkaareen liittyvät tilanteet kuten perhe- ja opintovapaat sekä pidemmiltä sairauslomilta paluun jälkeiset työtehtävien järjestelyt.

– On ymmärrettävää, ettei pitkien poistumien jälkeen ole aina mahdollista palata aiempiin työtehtäviin. Keskustelemalla asiat on kuitenkin saatu aina jiiriin. 

Muutostilanteet näkyvät jäsenten kysymyksissä

SPJL:n jäseniä edustavat työpaikoilla 75 luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä ympäri maan. Oman luottamusmiehen valintaan voi jokainen jäsen vaikuttaa vaaleissa, jotka käydään virastosta riippumatta neljän vuoden välein. Tarvittaessa rivejä täydennetään kesken kauden täydennysvaaleilla.

Vuonna 2016 tuli täydennysvaalilla valituksi myös Jussi Halonen, joka edustaa reilua kahtasataa Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsentä Oikeuspalveluvirastossa yhdessä luottamusmies Taina Sjölundin kanssa.

Oikeuspalveluvirasto yhdisti tämän vuoden alussa Manner-Suomen 22 oikeusaputoimistoa ja 22 edunvalvontatoimistoa sekä Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimiston. Muutoksen ei odotettu vaikuttavan henkilöstön substanssityöhön, mutta toisin kävi.

– Hallintohenkilöstö siirtyi uuden keskusviraston alaisuuteen, ja keskusvirasto alkoi ohjeistaa, miten paikallisissa toimistoissa pitäisi toimia. Etenkin edunvalvontasihteereiden tehtävänkuviin on kaavailtu suuria muutoksia. 

– Lisäksi johtavilta julkisilta oikeusavustajilta ja johtavilta yleisiltä edunvalvojilta siirrettiin tehtäviä julkisten oikeusavustajien ja yleisten edunvalvojien tiimiesimiehille sekä talous- ja velkaneuvojien ja oikeusapu- ja edunvalvontasihteereiden yksikkövastaaville jokaisessa oikeusapu- ja edunvalvontatoimistossa. Nämä kaikki ovat aiheuttaneet paljon työtä ja kysymyksiä, kertoo Halonen, joka on pariinkin otteeseen saanut luottamusmieskokemusta organisaatiomuutoksista.

Hän on myös osallistunut tukihenkilönä työkykyneuvotteluihin, samoin jos jäsen on saanut huomautuksen tai varoituksen. 

– Vuosilomat ja mahdollisuus käydä kiireettömän asian kanssa työterveyshuollossa työajalla herättävät nekin kysymyksiä, Halonen lisää. 

Silta johdon ja henkilöstön välillä

Luottamusmiehet osallistuvat henkilöstön edustajina yhteistoimintaelimen kokouksiin, joissa käsitellään muun muassa työnantajan talous- ja tulostavoitteita, ohjeita, määräyksiä ja muita henkilöstöön liittyviä asioita. Soittokierros luottamusmiehille paljastaa, että yt-elin kokoontuu eri virastoissa hyvinkin eri tahtiin; osassa kokouksia pidetään kuukausittain, osassa vain kerran vuodessa.

Hätäkeskuspäivystäjä Katariina Leskinen toimii luottamusmiehenä Kuopion hätäkeskuksessa työskenteleville Suomen Hätäkeskusvirkailijat SHV ry:n jäsenille. Kuopiossa yt-elin on kokoontunut kerran vuodessa, mihin Leskinen toivoo muutosta.

– Olen pyytänyt, että kokouksia olisi useammin. Onneksi olen voinut käydä apulaispäällikön luona matalalla kynnyksellä, aikaa varaamatta, jos keskustelulle on ollut tarve. Entinen apulaispäällikkö siirtyi kuitenkin nyt keskuksemme päälliköksi ja uusi apulaispäällikkö on vielä nimeämättä. Mielenkiinnolla odotan, kuka tehtävään valitaan.

Myös Sampsa Salo korostaa johdon roolia hyvän vuoropuhelun mahdollistajana ja suhtautuu ehdottoman jyrkästi pelolla johtamiseen.

– Luottamusmies rakentaa sillan talon johdon ja henkilöstön välille. Olen itse ollut positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka pieniä ja ehkä vähäpätöisiltäkin kuulostavia asioita on voitu käsitellä talon yt-elimessä. Se on tärkeää, jotta työssä ei olisi metatason pöljiä käytänteitä, jotka osaltaan estäisivät substanssityön tekemistä, Salo sanoo.

Pelkkä kuuntelukin voi auttaa

Raimo Huhtasella on yli 10 vuoden kokemus luottamusmiehen tehtävästä. Hän toimii pääluottamusmiehenä Oulun poliisilaitoksella. Huhtasen puoleen käännytään muun muassa työssä jaksamiseen, työhyvinvointiin ja palkkaerimielisyyksiin liittyvissä asioissa, mutta usein pelkkä mielipiteen saaminenkin riittää.

– Yllättävän paljon ihmiset kaipaavat ihan vain kuuntelijaa, kun halutaan saada ymmärrystä ja purkaa koettua vääryyttä. Kun ihminen on ongelmissa, hän painii niiden kanssa usein yksin. Omien ajatusten peilaaminen toisen kanssa auttaa saamaan asioihin perspektiiviä, Huhtanen sanoo.

Oulun poliisilaitoksella jäseniä edustaa Huhtasen lisäksi kaksi muuta luottamusmiestä. Kinkkisemmissä tapauksissa pallottelu kolmikon kesken auttaa ratkaisemaan ves-solmuja, mutta toisinaan on kilautettava pääluottamusmies Marko Rikalaiselle.

– Selvästi näkyy, kuinka työnantajan tulkinta virkaehtosopimuksesta on kiristynyt. Samaa tekstiä voidaan tulkita monella eri tavalla, ja työnantaja on ottanut yhä tiukemman linjan, Huhtanen sanoo.