Anni Hörkkö muistaa lukeneensa lapsena Neiti Etsiviä ja Viisikkoja. Niistä piti kuitenkin kulua aikaa muutama vuosikymmen ennen kuin hän löysi itsensä poliisiorganisaatiosta. Alkujaan Hörkkö kouluttautui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta pääaineenaan yritysjuridiikka ja pääsi töihin verohallintoon.
– Työskentelin verotarkastajana ja tein paljon harmaan talouden verotarkastuksia, joten yhteistyötä poliisin kanssa oli paljon. Jäin monesti miettimään, mitä jutuille tehdään poliisissa verotarkastajan työn jälkeen ja miten jutut etenevät syyttäjälle. Kun olin ollut verottajalla töissä 17 vuotta, mietin, haluanko tehdä vielä muutakin elämässäni, Hörkkö kertoo.
KRP muutti suunnan
Kun Hörkkö sai tietää KRP:lle Länsi-Suomen yksikköön Turkuun avautuvasta rikostarkastajan paikasta vuonna 2017, hän päätti laittaa paperit sisään ja hakea paikkaa. Virka ei edellyttänyt poliisikoulutaustaa, vaan myös soveltuva korkeakoulututkinto kävi. Hörkkö tuli valituksi ja hänen työelämänsä sai uuden suunnan.
– Pitkän työuran jälkeen työpaikan vaihtaminen oli haastavaa, kun lähdin tutusta paikasta ja siirryin uuteen työympäristöön ja työnkuvaan. Mutta se kannatti.
Jutun valmistuminen on koko ryhmän onnistuminen.
– Anni Hörkkö
Hörkkö teki aluksi rikostarkastajana rikosperusteisia erityistarkastuksia ja kaikenlaisia taloudellisia analyysejä juttuihin liittyen. Vuosien aikana oman kiinnostuksen ja muuttuneiden tilanteiden myötä Hörkölle tuli myös tutkinnanjohtajan tehtäviä päätoimenkuvansa tehtävien oheen.
– Olen koko ajan ollut halukas ja valmis laajentamaan työnkuvaani. Olen tuonut sitä esiin työnantajalleni, joka on suhtautunut asiaan positiivisesti.
Hörkkö nauttii työssään siitä, kun uusi juttu tulee pöydälle ja yhdessä tutkijoiden kanssa se saadaan valmiiksi. Jutun valmistuminen on koko ryhmän onnistuminen. Kansien kiinnilaitto ja jutun lähtö syyttäjälle on aina merkkipaalu.
Oikeustieteen opinnoista lisäosaamista
Hörkkö halusi syventää osaamistaan tutkinnanjohtajan tehtävää ajatellen ja aloitti oikeustieteen opinnot ensin Itä-Suomen avoimessa yliopistossa. Nyt hän on tutkinto-opiskelija Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Oikeustieteen maisterin opinnoista on noin kolmannes valmiina.
Hörkkö käyttää tunnin yhdensuuntaisen työmatkansa usein luentojen kuunteluun. Iltaisin ja viikonloppuisin hänet voi löytää opintoihin keskittyneenä.
– Toki vietän aikaa perheen ja ystävien parissa ja remontoin vapaa-ajan asuntoa. Työn vastapainona on oltava palauttavaa, rentouttavaa tekemistä.
Hän halusi syventää osaamistaan tutkinnanjohtajan tehtävää ajatellen ja on nyt tutkinto-opiskelijana Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Työkierto avarsi näkemyksiä
Hörkkö pitää tärkeänä kokemusten ja näkemysten saamista oman ”laatikon” ulkopuolelta. Niinpä hän toivoi poliisilaitoskokemusta, ja viime vuonna siihen tarjoutui mahdollisuus työnkierrossa Lounais-Suomen poliisilaitoksella, Salon poliisiasemalla.
– Toimin tutkinnanjohtajana monialatutkinnassa. Työ siellä on todella monipuolista ja vaatii sekä tutkinnanjohtajalta että tutkijoilta paljon eri alojen osaamista. Koen, että oma osaamiseni kasvoi työnkierron aikana paljon. Ylipäätään työkierto antoi hyvän läpileikkauksen poliisilaitoksilla tutkittavista jutuista.
– Oma asenteeni on sellainen, että haluan oppia uutta. Olen ollut nöyrällä asenteella ja sanonut eri tilanteissa, että en ole poliisitaustainen, mutta haluan mennä, nähdä, oppia ja ymmärtää. Olen ollut valmis satsaamaan töihin. Tähän on suhtauduttu positiivisesti. Ja totta kai aiempi työkokemukseni on auttanut.
Hörkkö ei ole yrittänyt olla enempää kuin on; jos hän ei ole tiennyt jotakin, on hän ottanut siitä selvää ja luottanut, että tekemällä oppii.
Kun puhe kääntyy Hörkön tulevaisuuden suunnitelmiin, hän toteaa naurahtaen, että viiden vuoden päästä hänellä on ainakin kokemusta viisi vuotta lisää.
– En ole valmis, maailma muuttuu niin paljon ja uusia juttuja tulee koko ajan. Tiedän, että muutos on ainoa asia, mikä on pysyvää. Minulla on vielä paljon opittavaa!
Hallituksessa ainoana naisena – mitä sitten?
Anni Hörkkö valittiin viime keväänä Suomen Poliisipäällystöyhdistyksen (SPPY) hallitukseen. Hallitustyöskentelyyn hän oli osallistunut yhdistyksen rahastonhoitajana vuodesta 2018 lähtien.
– Pidän siitä, että hallitustyöskentelyssä kuulee kuulumisia valtakunnallisesti, voi luoda kontakteja kollegoihin ja muutoinkin laajentaa omaa osaamistaan.
Hallitukseen kuuluu kymmenkunta jäsentä, joista Hörkkö on yhdistyksen historian ensimmäinen nainen.
– Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Heikkinen havahtui tähän kerran, kun hän soitti minulle, Hörkkö hymähtää.
Hän toteaa, että ylipäätään poliisiorganisaatiossa työskentely ei ole mikään sukupuoliasia.
– Enemmän vaikuttaa se, mitä teet. Voi olla, että naisia hakeutuu vähemmän esimerkiksi päällystövirkoihin.
Siviilejä monissa tehtävissä
Siviilien työskentelystä poliisissa Hörkkö toteaa, että esimerkiksi talousrikostutkinnassa työskentelee tutkijoita, jotka eivät ole poliisi- vaan tradenomitaustaisia. Taloudellisesta koulutuksesta on usein hyötyä talousrikostutkinnassa, kun ymmärtää kirjanpitoa. Yhteiskunta ja ilmiöt muuttuvat, joten eri alan osaajia tarvitaan.
SPPY:n puheenjohtaja Pekka Heikkinen on samoilla linjoilla Hörkön kanssa. Yhteiskunta muuttuu, siviilejä on saatava organisaatioon ja myös järjestötoimintaan.
Vuodesta 2010 puheenjohtajana toiminut Heikkinen toteaa, että yhdistyksen hallituksen jokaisella asialistalla on jo vuosia ollut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat.
– Hallituksen nais-miesjakaumaan ei ole kiinnitetty sen kummemmin huomiota, mutta tietysti muun muassa laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta on pidettävä mielessä, Heikkinen sanoo.
– Yhdistyksessämme on jäseninä niin poliiseja kuin siviilitaustaisia henkilöitä ympäri Suomea – tämä on huomioitu tarkoituksellisesti myös yhdistyksen säännöissä.
Osallistu keskusteluun
Ei kommentteja