Siirry sisältöön
Työssä

Erityisviranomaisten työ sujuvammaksi

Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto kokosi yhteen 11 eri viranomaista vuoden 2025 alusta. Ketterä seitsemän hengen hallintopalveluyksikkö vastaa sen operatiivisista tehtävistä.


(muokattu )
Teksti
Päivi Tolonen
Kuvat
Maarit Hellgren
Kommentit (0)
Tulosta artikkeli
Kuuntele artikkeli
0:00 / 0:00

Hallintopalveluyksikkö on tärkeä osa uutta Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastoa (OEV). Se tarjoaa viranomaisille tukipalveluja ja hoitaa keskitetysti muun muassa talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon tehtäviä. Niistä vastasivat aiemmin viranomaiset itse sekä oikeusministeriö, Ulosottolaitos ja yksi oikeusapu- ja edunvalvontapiiri.

OEV:n hallintopalveluyksikössä suunnittelijana toimiva Maarit Hellgren aloitti työskentelyn virastossa jo sen perustamisvaiheessa viime vuoden lokakuussa yhdessä viraston hallintopalveluyksikön johtaja Juha Sepposen ja talousasioiden erityisasiantuntija Katri Päivärinnan kanssa. 

– Tärkeä syy viraston perustamiselle oli operatiivisten hallinnollisten asioiden siirtäminen pois oikeusministeriön vastuulta. Kun nämä tehtävät on keskitetty yhteen hallintopalveluyksikköön, se todennäköisesti sujuvoittaa ja yhtenäistää niiden hoitamista ja tuottaa kustannussäästöjä. Lisäksi viranomaiset saavat enemmän aikaa hoitaa varsinaista substanssitehtäväänsä.

Valtioneuvostotasoiset tehtävät kuten viranomaisten tulosohjaus ja säädösvalmistelu jäivät kuitenkin oikeusministeriölle.

Palvelusuunnitelma vahvistamista vaille valmis

Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastosta annetun lain 3 § määrittelee, millaisia palveluita hallintopalveluyksikön täytyy viranomaisille tuottaa. Oikeusministeriön hoitaessa hallintopalveluita ei tällaista lakia vielä ollut. Lain 5 §:ssä säädettyä palvelusuunnitelmaa työstettiin perustamishankkeessa yhdessä viranomaisten kanssa kolmessa eri työpajassa. 

Tärkeä syy viraston perustamiselle oli operatiivisten hallinnollisten asioiden siirtäminen pois oikeusministeriön vastuulta.

-Maarit Hellgren

Suunnitelmaan kuuluivat muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, tiedonhallinta-, ICT- ja tietosuojapalvelut sekä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan, toimitila-asioiden ja viestinnän palveluja. Suurin osa viranomaisista toivoi myös, että hallintopalveluyksikkö tarjoaisi keskitetysti tietosuojavastaavan palvelut. 

– Palvelusuunnitelma on jo käsitelty OEV-viraston ohjausryhmässä, joka on puoltanut sitä. Hallintopalveluyksikön tulosneuvottelut oikeusministeriön kanssa pidetään 5.3.2025, ja aika pian sen jälkeen oikeusministeriö vahvistanee palvelusuunnitelman, joka on voimassa seuraavat neljä vuotta, Hellgren selvittää.

Maarit Hellgren on ollut oikeushallinnon OHK ry:n jäsen vuodesta 2011. Hän on toiminut luottamusmiehenä vuodesta 2019 ja varapääluottamusmiehenä vuodesta 2023.  – Haluan vaikuttaa työelämän epäkohtiin. Lisäksi neuvottelut ja sovittelut työnantajapuolen kanssa ovat mielenkiintoisia ja palkitsevia. Koen tekeväni tärkeää työtä työelämän kehittämiseksi.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet vastaa omalta osaltaan OEV:n palkka- ja palvelusuhdeasioista.

Hallintopalveluyksikössä työskentelee johtajan lisäksi talousasioiden työpari eli erityisasiantuntija ja asiantuntija, henkilöstöhallinnon työpari eli Hellgren ja henkilöstöasioiden erityisasiantuntija sekä tietoasioiden työparina erityisasiantuntija ja hallintojuristi/tietosuojavastaava. OEV-virastossa työskentelee yhteensä yli 200 työntekijää.

– Minulle kuuluu henkilöstöhallinnollisten asioiden hoitamisesta esimerkiksi Suomi.fi -asiointivaltuuksien antaminen, lomarahojen tarkistus, ajanhallintavastuuhenkilön tehtäviä sekä eräiden sairauspoissaoloasioiden huolehtiminen Kelan ja Terveystalon suuntaan. Lisäksi hoidan viestintäasioita, Hellgren listaa. 

Hallintoammattilainen ja ammattiyhdistysaktiivi 

Hellgren on koulutukseltaan oikeustradenomi (ylempi AMK). Hän työskenteli vuosina 2013–2024 oikeudenkäyntiavustajalautakunnan koordinaattorina.

– Hoidin kaikkea mahdollista yleistalous- ja henkilöstöhallinnosta lautakunnan substanssi- ja kokousasioihin, viestintää ja sidosryhmätoimintaa unohtamatta. Olin sellainen joka paikan höylä kuten itse asiassa olen tässä nykyisessä tehtävässänikin OEV:n hallintopalveluyksikössä, hän naurahtaa.

Hallintopalveluyksikkö käy kevään ja syksyn mittaan esittäytymässä eri viranomaisille neljässä eri tilaisuudessa. 

– Toivon, että tutustumisen kautta välillemme muodostuu hyvä ja välitön yhteistyö.

Kuvateksti: Maarit Hellgren on ollut oikeushallinnon OHK ry:n jäsen vuodesta 2011. Hän on toiminut luottamusmiehenä vuodesta 2019 ja varapääluottamusmiehenä vuodesta 2023. 

– Haluan vaikuttaa työelämän epäkohtiin. Lisäksi neuvottelut ja sovittelut työnantajapuolen kanssa ovat mielenkiintoisia ja palkitsevia. Koen tekeväni tärkeää työtä työelämän kehittämiseksi.

OEV-viraston erityisviranomaiset

  • Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)
  • Konkurssiasiamies
  • Kuluttajariitalautakunta
  • Lapsiasiavaltuutettu
  • Oikeudenkäyntiavustajalautakunta
  • Onnettomuustutkintakeskus
  • Tasa-arvovaltuutettu
  • Tiedusteluvalvontavaltuutettu
  • Tietosuojavaltuutettu
  • Vanhusasiavaltuutettu
  • Yhdenvertaisuusvaltuutettu
  • Hallintopalveluyksikkö

Oikeuspalveluvirasto lisää palvelujen saavutettavuutta

Oikeusministeriön hallinnonalalla tapahtui vuoden vaihteessa toinenkin muutos, kun Oikeuspalveluvirasto (OPV) aloitti toimintansa 1.1.2025. Se yhdistää Manner-Suomen 22 oikeusaputoimistoa ja 22 edunvalvontatoimistoa sekä Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimiston.

– Haluamme tarjota julkisen oikeusavun, yleisen edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluita entistä paremmin ja yhtenäisemmin. Samalla varmistamme, että nämä keskeiset oikeuspalvelut ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa, kertoo viraston pääjohtaja Marjo Kurki

SPJL:n jäseniä työskentelee sekä oikeusapu- että edunvalvontatoimistoissa. Viraston perustamisella ei Kurjen mukaan ollut vaikutusta toimistojen tehtäviin eikä toimipaikkoihin.

– Meillä työskentelee 1300 huikeaa asiantuntijaa ja tulemme panostamaan heidän osaamisensa kehittämiseen. Valtakunnallinen virasto tarjoaa myös entistä laajempia työmahdollisuuksia. Koska monipaikkainen keskushallinto työskentelee ympäri Suomea, tulemme olemaan lähempänä asiantuntijoitamme ja varmistamme sujuvan yhteistyön heidän kanssaan, hän listaa. 

Viraston keskushallinnossa työskentelee noin 60 henkeä kolmella toimialaosastolla sekä henkilöstö-, talous- ja hallinto-osastoilla. Lisäksi virastossa on johdon tuki, jossa toimii myös viestintäyksikkö.

– Rekrytoimme pikkuhiljaa lisää väkeä keskushallintoon. Uusi työntekijä saa esittää toivomuksen millä paikkakunnalla hän haluaisi työskennellä. 

Osallistu keskusteluun

Ei kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Työssä

Kun elämä yllättää

Vaikka nuorena ei olisi varma, mitä haluaa elämältään, voi suunta löytyä yllättäen ja sattumustenkin kautta. Sen tietää Pohjanmaan käräjäoikeudessa työskentelevä Terhi Marttila, 48.

Työssä